Kesä on mennyt hurjalla vauhdilla ja nyt eletään jo upeaa ruskaa, ainakin täällä Lapissa. 

Alkukesästä teimme projektin yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa ja aionkin kertoa sanoin sekä kuvin tästä mielettömän hienosta projektista. 

Minulle soitti Tammisaaresta eteläisen rannikkoalueen luontopalveluiden projektipäällikkö ja kertoi ideasta. Hän oli etsinyt Suomesta tekijää, joka pystyisi tällaisen projektin viemään läpi annetussa aikataulussa. Innostuin heti ja rupesin ideoimaan puhelimessa, millainen hiekkalaatikko voisi olla. Olimme heti samalla aaltopituudella! Muutaman viikon paperin pyörittelyn kuluttua pääsimme aloittamaan..

 

Raaseporin linna

Esitellään aluksi kohdetta ja syvennytään sen jälkeen itse projektiin.

 

Kuva visitraseborg.com sivustolta.

Linna rakennettiin 1370-luvulla silokallion päälle, jota ympäröi vesi. Linnan tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Se oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta, sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. Raaseporin aktiivisin aika oli 1450-1460-luvulla. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen, jonka jälkeen se oli autiona yli 300 vuotta. 1880-luvulla linnaa alettiin restauroimaan aina pieni pätkä kerrallaan. Nykyisin linnanrauniota hoitaa ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus.

 

Hiekkalaatikko

Hiekkalaatikko, jossa lähes kaikki lapset ovat joskus leikkineet. No.. kaikilla ei välttämättä ole ollut niitä reunoja eli laatikkoa, mutta ainakin hiekan kanssa kaikki ovat olleet tekemisissä. 

Hiekkalaatikon tehtävä on kaiketi pitää hiekka siististi samassa paikassa ja koota pihan lapset yhdessä leikkimään. Hiekkalaatikossa tehdään hiekkakakkuja ja kaivetaan kuoppia, jonne piilotetaan leluja ja haetaan niitä sitten viikkojen kuluttua. Ai, että se pieni käsin ohjattava kaivuri. Mahtava keksintö ja muistelen lämmöllä.

 

Suunnittelu

Kaikki lähtee suunnittelusta. "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" - Näin sanoo vanha viisaus ja kyllä siinä aika iso osa totuutta on.

Miten saada lapset oivaltamaan Raaseporin linnan aikaisia asioita kiinnostavalla tavalla? Pohdimme tätä hyvin syvällisesti suunnittelupalaverissa Metsähallituksen kanssa ja ajattelimme kokeilla miten toimivat aarteet, jotka ovat upotettu hiekkaan.

Hiekkalaatikko tarvitsee siis pohjan, jonne aarteet voitaisiin kiinnittää. Jotta hiekkalaatikosta ei tulisi sateella uima-allasta, sinne täytyisi tietysti tehdä reikiä, josta vesi pääsee poistumaan. Poistuuko myös hiekka? - Kyllä poistuu, mutta eihän hiekkalaatikko leiju ilmassa, joten hiekkalaatikon alle tulee pieni sievä kasa hiekkaa ja loppu hiekka pysyy laatikossa. 

Puu on mielettömän hieno materiaali, kun se taipuu lämmön ja kosteuden ansiosta kaarelle. Kun viilujen väliin laittaa liimaa, painaa sen prässillä muottiin ja antaa kuivua niin se jää siihen muotoonsa. Ajattelin heti, että liimapuukaarista saadaan hienosti linnan muodot. Olisihan myös hienoa, että hiekkalaatikon istuimet olisivat kuin linnan katto. 

Hiekkalaatikko altistuu ulkona monenlaisille sääolosuhteille ja kulutukselle. Puu on herkkä materiaali sääolosuhteille, mutta oikein pinnoitettuna ja huollettuna se kestää vuosikymmeniä leikkimistä. Materiaaliksi valitsin suomalaisen kuusen, joka kestää luonnostaan erittäin hyvin kosteutta.

Osat on kiinnitettävä toisiinsa erilaisilla ruuveilla, muttereilla ja levyillä, valitsin kiinnikeiden materiaaliksi ruostumattoman teräksen, joka kestää vuosikymmeniä.

Kaikista yksityiskohdista tein 3D-suunnitelmat ja piirustukset, joiden avulla on sitten helppo tilata tarvitsemansa osat. Piirustukset myös auttavat todella merkittävästi omaa tekemistä, vaikka piirustukset tavallaan ovatkin "päässäni".

 

Toteutus

Lähdin toteuttamaan projektia vaiheittain. Aivan ensimmäisenä selvitin, kuka pystyy valmistamaan liimapuukaaret, koska niiden tekemiseen tarvitaan erikoiskoneiden lisäksi erikoisosaamista. Liimapuukaarien tekijäksi valikoitui vanha tuttu, jonka kanssa ollaan tehty vuosien mittaan todella paljon projekteja. Tilasin samalla materiaalin hiekkalaatikon katto osiin.

Seuraavaksi tilasin piirustuksen mukaiset teräsosat luotto yhteistyökumppaniltani.

Kun puuosat olivat saapuneet verstaalleni, aloin aivan ensimmäisenä työstää osia kattoon CNC-jyrsimelläni. Osat olivat moneen suuntaan kaarevia, joten niiden työstäminen käsin olisi ollut todella työlästä.

Viimeistelyjyrsintää vaille valmis tornin katto. Tornin katto oli ylivoimaisesti pisin yksittäinen työvaihe koko projektissa. Katto on kooltaan n. metrin kanttiinsa ja 15cm korkea. Puuta siis poistui melkoinen määrä.

 

Katon pienempi osa viimeistelyjyrsittynä.

Katon erilaisia osia valmiina pintakäsittelyyn.

Ennen pintakäsittelyä on hyvä vielä varmistaa, että osat sopivat varmasti toisiinsa. 3D-suunnittelussa on se hyvä puoli, että todella harvoin osat eivät sovi toisiinsa, kun muistaa suunnittelussa huomoida eri valmistusmenetelmien yleistoleranssit.

Koska puuosien pinta joutuu äärimmäiselle rasitukselle niin mitä tahansa pinta-käsittelyainetta ei voi käyttää. Vuosien kokemuksen turvin voin sanoa, että ne halvimmat käsittelyaineet kannattaa jättää hyllyyn, jos haetaan parasta mahdollista kestoa. Osat käsiteltiin kahteen kertaan, parhaat mahdollisen kulutuskestävyyden takaamiseksi.

Seuraavaksi siirryttiin aarteiden 3D-tulostukseen. Halusin tehdä aarteista n. 1:2 kokoiset esikuviin verrattuna niin aarteet eivät ole liian helposti löydettävissä hiekkalaatikosta. Aarteet valettiin kirkkaaseen epoxiin, jotta ne olisi helpompi liimata pohjaan kiinni.

 

Asennus

Kohde oli kulttuurihistoriallinen, joten maa-töitä ei saanut tehdä. Hiekkalaatikko asennettiin mahdollisimman tasaiselle alustalle ja hiukan sivuun itse Linnanvoudin tuvasta, jossa samassa toimii kesäkahvila.

Olin tilannut noin viikkoa ennen leikkihiekkaa suursäkillisen asennuspaikalle tuotuna. Hyvin oli kuljettaja osannut laskea hiekan lähelle asennuspaikkaa, joten suuremmalta hikoilulta vältyttiin hiekan kuljetuksen osalta.

Miksi leikkihiekkaa? Hiekkalaatikossa on hyvä käyttää seulottua leikkihiekkaa. Siinä raekoko on varmistettu seulomalla riittävän pieneksi, jotta hiekassa ei ole mukana kiviä tai sinne kuulumatonta tavaraa. (tukehtumisvaara)

Hiekkalaatikko oli painon takia pilkottu osiin. Pohja ja linnan muurit olivat yhdessä ja loput osat laitettiin paikalleen työmaalla.

Parasta on kun suunnittelun lisäksi pääsee myös toteuttamaan omia suunnitelmiaan. 

Liimasimme aarteet pohjaan, ennen hiekan laittoa.

Lopuksi kiinnitimme katto-osat alla oleviin teräslevyihin ja täytimme laatikon hiekalla.

 

Lopputulos

En voi kuin olla erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Aikataulu oli tiukka, mutta mahdollinen. Pieniä yllätyksiä sattuu aina matkan varrella, mutta kaikista selvittiin kunnialla loppuun.

Raaseporin vanha rauniolinna taustalla.

Ei muuta kuin etsimään aarteita hiekasta!

 

Kiitokset Metsähallitukselle, ystävilleni ja kihlatulleni, jotka mahdollistitte tämän mielettömän hienon projektin.

Jätä kommentti

Jätä kommentti

Nimi*

Sähköposti*

Kommentti*

Lähetä

• Jaa
• Whatsapp
• Facebook
• X
• Pinterest
• Messenger
• Sähköposti

---